Lähestymiskieltolain 3 §:n 4 momentin mukaan lähestymiskielto ei koske perusteeltaan asiallisia ja ilmeisen tarpeellisia yhteydenottoja. Korkein oikeus on ratkaisussaan 2019:50 katsonut, että säännös koskee ennalta-arvaamattomia tilanteita, eikä se siten sovellu lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon turvaamiseen lähestymiskiellon aikana. Korkeimman oikeuden mukaan lähestymiskielto menee tapaamisoikeuden edelle.
Tästä poiketen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä eri perusteilla, joihin kytkeytyy erilainen riski suojattavan henkilön turvallisuudelle. Tästä seuraa, että lähestymiskielto ei ole joka tilanteessa ehdoton este lapsen ja vanhemman väliselle yhteydenpidolle.