Mikäli oikeudenkäynti syystä tai toisesta viivästyy pitkään, voi oikeudenkäynnin osapuolilla, eli asianosaisilla olla oikeus pitkittyneen oikeudenkäynnin perusteella viivästymishyvitykseen. Korkein oikeus on hiljattain antamassaan tuomiossa 2023:26 todennut, että viivästyshyvityksen saaminen edellyttää, että hyvityksen hakija on itse esittänyt asiassa vaatimuksia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat esittäneet asiassa vaatimuksia, voivat saada ns. hyvityslain perusteella viivästyshyvitystä. Se ei kuitenkaan estä sitä, etteikö ne asianosaiset, jotka ovat esittäneet asiassa vaatimuksia ja joiden oikeudenkäynti on pitkittynyt kohtuuttoman pitkään, olisi oikeutettuja viivästyshyvitykseen.
Tavanomainen viivästyshyvitys on 1 500 euroa viivästyneeltä vuodelta, jota tietyin edellytyksin voidaan korottaa jopa 2 000 eurolla, jos pääasia on erityisen merkittävä hakijalle. Asia on erityisen merkittävä, jos se liittyy välittömästi henkilön terveyteen, toimeentuloon, oikeudelliseen asemaan tai muuhun vastaavaan seikkaan. Viivästyshyvitys on enimmillään 10 000 euroa, jota sitäkin voidaan erityisestä syystä korottaa.