Vieraan­nut­ta­minen — sala­ka­vala perhe­vä­ki­vallan muoto

Mitä vieraan­nut­ta­minen on?

Vieraan­nut­ta­mi­sella ei ole laissa säädettyä tarkkaa määri­telmää. Usein vieraan­nut­ta­mi­sella tarkoi­te­taan sellaista käyt­täy­ty­mistä, joka vaikeuttaa tai estää lapsen yhtey­den­pidon toiseen vanhem­paan. Vieraan­nut­ta­minen kohdistuu aina lapseen. Huol­to­kiusaa­mi­sesta puhu­taan, mikäli toinen vanhempi vaih­keuttaa merkit­tä­västi lapsen toisen vanhemman elämää muun muuassa käyt­tä­mällä esimer­kiksi lasta tapaa­misten estä­misen väli­neenä.

Vieraan­nut­ta­minen voi ulottua myös sellai­siin henki­löihin, joiden mutkaton yhtey­den­pito lapseen olisi lapsen edun mukaista. Vieraan­nut­ta­minen voi kohdistua esimer­kiksi uusiin kump­pa­neihin tai isovan­hem­piin. Näissä tilan­teissa lapseen kohdis­tuva vieraan­nut­ta­minen muuttuu esimer­kiksi sisar­puo­lien, uusien kump­pa­nien tai isovan­hem­pien kiusaa­mi­seksi.

Vieraan­nut­ta­minen on tutki­joiden ja alan ammat­ti­laisten mukaan lähtö­koh­tai­sesti yksi perhe­vä­ki­vallan muoto, jolta lasta tulisi suojella.

Miten vieraan­nut­ta­mista harjoitetaan?

Vieraan­nut­ta­minen voi ilmetä usealla eri tavalla. Esimer­kiksi yksi vieraan­nut­ta­misen tapa on tehdä lapselle selväksi, ettei kiin­ty­myksen osoit­ta­minen toiseen vanhem­paan ole hyväk­syt­tävää. Toinen tapa harjoittaa vieraan­nut­ta­mista on luoda lapselle valheel­lisia mieli­kuvia tai huonoja vale­muis­toja toisesta vanhem­masta ns. musta­maa­laa­malla toista vanhempaa.

Vieraan­nut­ta­minen voi myös esiintyä tilan­teissa, joissa vanhempi asettaa lapsen painos­ta­viin tai houkut­te­le­viin valin­ta­ti­lan­tei­siin, joilla pyri­tään saamaan lapsi ’vapaa­eh­toi­sesti’ luopu­maan yhtey­destä toiseen vanhem­paan asteittain.

Vieraan­nut­ta­minen viranomaistoiminnassa

Vieraan­nut­ta­minen saattaa ilmetä myös vanhemman asioi­dessa viran­omaisen kanssa. Tämä voi tapahtua esimer­kiksi esit­tä­mällä valheel­lisia väit­teitä toisen vanhemman päih­tei­den­käy­töstä tai väki­val­tai­suu­desta. Vieraan­nut­ti­misen saattaa kyetä tunnis­ta­maan myös siitä, että vanhempi puhuu mielel­lään lapsen suulla, tai halua­malla vähin­tään olla läsnä lasta puhu­tet­taessa taikka kerto­malla lapselle mitä viran­omai­selle saa tai ei saa kertoa.

Tämän lisäksi vieraan­nut­ta­minen voi saada viran­omais­tukea, mikäli vanhempi on hakenut hyväk­syntää käsi­tyk­sil­leen esim. lääkä­reiltä, tai lasten­val­vojan esimie­heltä tai kiel­täy­ty­mällä noudat­ta­masta tavan­omaisia menettelytapoja.

Vieraan­nut­ta­misen seuraukset

Vieraan­nut­ta­misen kiel­teiset seuraukset voivat olla lasten kannalta erityisen huomat­tavat ja laaja-alaiset. Vieraan­nut­ta­minen voi näkyä lapsessa mm. arkuu­tena, vihai­suu­tena, etään­ty­mi­senä, pelko­ti­loina, koulusuo­riu­tu­misen heiken­ty­mi­senä tai fyysi­sinä oireina. Lapsen elämän­kaa­ressa vieraan­nut­ta­minen on yhdis­tetty pahim­mil­laan syrjäy­ty­mi­seen ja rikollisuuteen.

Hanki apua tilan­teen helpottamiseksi

Mikäli koet, että olet joutunut tai joutu­massa vieraan­nut­ta­misen kohteeksi, voit olla yhtey­dessä ja voimme selvittää mahdol­lisia vaih­toeh­toja tilan­teen ratkaisemiseksi.

Lue lisää vieraan­nut­ta­mi­sesta esimer­kiksi täältä.